Kun kissa tulee

Kissa on stressiherkkä ja reviiritietoinen eläin, ja kaikenlaiset muutokset voivat olla kissalle stressitekijöitä. Kissan stressi voi oireilla, vaikka muutokset olisivatkin positiivisia. Esimerkiksi kissa voi stressioireilla, kun asuntoon muuttaa pysyvästi uusi ihminen, vaikka henkilö olisikin jo valmiiksi kissalle läheinen ihminen, jonka seurasta kissa pitää. Kissa voi myös stressaantua siitä, jos ruoka vaihtuu, vesikippo siirtyy, vessojen hiekka tai paikka muuttuu jne. Siksi muutto tai uuden kissan ilmestyminen omalle reviirille on aina mahdollinen stressitekijä.

Tässä ohjeessa kerrotaan, miten tulee toimia, kun kissa tulee uuteen ympäristöön: sijaiskotiin, loppuelämän kotiin tai vaikka vain lyhyeksi ajaksi hoitoon.

Oma tila ja tarvikkeet

Kissalle tulee aina järjestää oma pienempi tila alkuun. Kissa on myös saaliseläin, ja siksi se haluaa olla jatkuvasti perillä siitä, mitä sen ympärillä ja reviirillä tapahtuu. Tämä on helpompaa silloin, kun kissan reviiri on pienempi ⎯ varsinkin täysin uudessa ympäristössä. On myös helpompaa rauhoittaa tila kissalle, kun kyseessä on vain yksi huone. Sijaiskotiin tullessa kissa eristetään aina yhteen huoneeseen, esimerkiksi kylpyhuoneeseen tai makuuhuoneeseen.

Eristystila on pätevä, kun sinne mahtuu kissalle vessa, ruokakupit ja vähintään yksi sopiva piilo, mieluiten useampi. Piilopaikaksi käy esimerkiksi sängyn, sohvan tai kiukaan alunen, pesukoneen tai sohvan taus. Kantokoppaan liittyy yleensä negatiivisia muistijälkiä, minkä takia se harvemmin kelpaa piilopaikaksi ⎯ ainakaan alkuun. Eristystilasta kannattaa poistaa irtotavarat tasoilta. Jos kissa on jo tottunut asumaan ihmisten kanssa, sille voi jättää radion päälle. Jos kissa tulee suoraan esim. populaatiopaikalta sisätiloihin, radion voi laittaa soimaan hiljaisella muutaman päivän jälkeen: näin kissa myös tottuu ihmisten ääniin ja ehkä myös eräänlaiseen vuorokausirytmiin.

Kylpyhuone on yleensä paras vaihtoehto eristämiselle, sillä se on helpointa siivota. Kissan stressi saattaa oireilla ohipissailuna tai ripulina. Riippuu tilanteesta, kuinka pitkään kissa tarvitsee omaa tilaa. Jos kyseessä on arka/ujo yksilö tai sijaiskotiin ensimmäistä kertaa tuleva kissa, se voi olla jopa viikkoja eristystilassa. Mutta uuteen kotiin muuttavalle kissalle tai hoitoon tulevalle reippaalle kaverille yön ylikin rentoutuminen voi riittää. Eristysaika riippuu myös siitä, onko taloudessa muita kissoja. Jos kotona on muita kissoja, kissoja kannattaa tutustuttaa hiljalleen toisiinsa (perusteluita ja vinkkejä tähän alempana). Hoitokissan kanssa eristystä ja tutustuttamista voidaan aloittaa vasta sitten, kun hoitokissan ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut viikko.

Sijaiskodin pienessä eristystilassa on hyödynnetty suihkuverhoa.

Kissa saapuu

Kun kissa tulee, tilan tulee olla jo valmiina, jolloin kissan kantokopan voi vain viedä tilaan, sulkea oven perässään ja avata kantokopan oven. Tässä kohtaa ei kannata jäädä samaan tilaan, vaan antaa kissalle aikaa ja poistua itse varoen huoneesta. Jos kissa on arka, stressaantunut tai peloissaan, ensimmäisinä päivinä kannattaa välttää samassa tilassa käymistä. Kun tilassa käy (viemässä ruokaa, putsaamassa vessaa tai asioimassa itse vessassa, jos tilana on kylpyhuone), tulee ignoorata kissan olemassaolo. Voit kuitenkin puhua ääneen rauhallisella äänensävyllä ja esimerkiksi selostaa tekemisiä kohdistamatta puhettasi kissalle. Jos kissa on luottavainen ja ihmisrakas, ja tulee hakemaan huomiota, silityksiä voi antaa ja tilassa kannattaa viettää enemmän aikaa. Mutta jos kissa pysyy piilossa tai katselee piilostaan silmät suurina, kissaa ei pidä lähestyä.

Syöminen

Kissa ei syö, kun se on stressaantunut, ja useamman päivän paasto ehtii aiheuttaa kissalle sisäelinvaurioita. Siksi stressitasot pitää saada mahdollisimman nopeasti alas. Stressitasot yleensä laskevat, kun kissa saa olla rauhassa ja toipua koettelemuksestaan.

Laita aina alkuun kissalle ruokabuffet ja sijoita ruokakupit suojaisiin paikkoihin. Lähelle piiloa, allaskaapin alle, sängyn alle… Jonnekin niin, että kissa voi syödä piilossa eikä sen tarvitse kerätä rohkeutta tullakseen avaralle paikalle syömään. Jos on tietoa, mitä kissa on aikaisemmin mielellään syönyt, kannattaa hyötykäyttää sitä. On ehdottoman tärkeää saada kissa syömään parin vuorokauden sisällä. Ja on yhtä lailla tärkeää, että tavaraa tulee uloskin. Jos kissa paastoaa täysin, on syytä pakkoruokkia kissaa tai viedä se eläinlääkäriin.

Esimerkki eristystilasta.

Madottaminen

Kun kissa tulee suoraan ulkoa sijaiskotiin, sen ensimmäinen madotuskuuri aloitetaan, kun kissa syö kunnolla. Viiden päivän Axilur-kuuri aloitetaan, kun tiedetään, että kissa syö varmasti eli toisin sanoen matolääke menee varmasti alas. Kahden viikon kuluttua ensimmäisestä madotuksesta annetaan kolmen päivän Axilur-kuuri ja kahden viikon kuluttua siitä uusitaan vielä kolmannen kerran kolmen päivän Axilur-kuuri.

-> Eli siis 5pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur, 2vko:n tauko, 3pv Axilur

Jokaisen Axilur-kuurin jälkeen pestään kissanvessa (tai -vessat) kloriitilla ja vaihdetaan hiekat. Älä käytä kloriitin kanssa kuumaa vettä.

Muutoin nykytietämyksen mukaan kissaa kannattaa madottaa vain, kun sillä on tiettävästi sisäloisia, ja ennen kuin kissa on menossa rokotettavaksi, sillä sisäloistartunta heikentää rokotteen vaikutusta.

Eristystarve

Mikäli asunnossa on muita eläimiä, täyseristys on pidettävä siihen asti, että kaikilla on rokotukset voimassa. Viikko rokotuksen jälkeen rokote on pätevä. Mikäli asunnossa ei ole muita eläimiä, eristystä voi alkaa purkamaan, kun kissa syö, pissaa ja kakkaa normaalisti. Eristystilaa ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan eristyksen purkamisella tarkoitetaan kissan reviirin laajentamista vähitellen. Jos asunnossa ei ole muita eläimiä, oven voi vain laittaa raolleen.  Jos kissa vaikuttaa stressaantuvan avoimesta ovesta, eikä osoita kiinnostusta muualle asuntoon, ovea kannattaa pitää auki vain öisin tai vain tunnin verran päivässä. Vaikka ovi olisi auki, ja kissa kävisi muualla asunnossa, kannattaa silti pitää edelleen eristystila kissan ns. turvatilana.

Aralle emolle ja tämän pennuille valmisteltu oma huone.

Kissojen tutustuttaminen

Jos asunnossa on muita kissoja, kissat tulee tutustuttaa. Kissat ovat reviiritietoisia ja stressiherkkiä eläimiä, joten mieluummin kissat tutustutetaan liian hitaasti, kuin liian nopeasti. Jos tutustuttaminen etenee liian vauhdilla, on vaarana, että:

• Kissat eivät ystävysty koskaan tai oppivat korkeintaan sietämään toisiaan.

• Kissalla tai kissoilla ilmenee stressioireilua: esimerkiksi syömättömyyttä, karvanlähtöä/kaljuuntumista, ripulia tai ohipissailua. Stressi voi aiheuttaa kissalle muun muassa idiopaattisen kystiitin.

• Kissa tai kissat alkavat käyttäytyä aggressiivisesti. Ja mahdollisesti kissa, joka joutuu aggressiivisen käytöksen kohteeksi, alkaa stressioireilla.

• Kissan tai kaikkien kissojen persoonat muuttuvat stressaamisen takia.

• Uusimmalle tulokkaalle pitää etsiä uusi paikka, koska kissoja ei voida pitää edes saman katon alla.

Kissojen tutustuttamisessa pitää tarkkailla kaikkien kissojen reaktioita, ja edetä pelokkaimman yksilön tahtiin. Tutustuttaminen aloitetaan vasta sitten, kun kaikki taloudessa asuvat kissat syövät, pissaavat ja kakkaavat normaalisti, eivätkä osoita merkkejä stressaamisesta. Jos missään vaiheessa tutustuttamista kissoilla alkaa ilmetä stressiä, murinaa tai pelokasta ulinaa, pitää tutustuttamisessa ottaa takapakkia. 

Kissat saavat sähistä toisilleen, se on niiden keino sanoa toisilleen esim. “ei” tai “älä tule lähemmäs”. Sähinän kohdalla kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten reagoi se kissa, jolle sähistään. Jos toinen kissa ei ymmärrä antaa sähisevälle kissalle tilaa, vaan sähisee takaisin, murisee, yrittää lähestyä hyvässä tai pahassa, on syytä ottaa takapakkia tutustumisessa.

Kun tutustuttaminen aloitetaan, voidaan edetä esimerkiksi seuraavanlaisesti:

• Ruokatarjoilua sijoitellaan molemmin puolin ovea lähemmäksi ovea. Vaikka kissat eivät näe toisiaan, ne aistivat ja kuulevat, kun lähellä, oven toisella puolella, on kissa. Kissojen ruokakuppeja voi alkaa siirtää lähemmäksi ovea, tai sitten oven molemmin puolin voi tiputella kuivaruokaa tai herkkuja. Jos kissat suostuvat syömään oven vieressä, se on jo hyvä merkki. Kun kissa aistii toisen lajitoverin saadessaan ruokaa tai herkkuja, se oppii yhdistämään toisen kissan positiiviseen kokemukseen, jonka se saa ruuasta.

• Hajujen vaihtoa oven molemmin puolin. Kissoille voi antaa esimerkiksi toistensa leluja ja makuualustoja tutkittavaksi ja haisteltavaksi. Anna kissojen tutustua uusiin hajuihin rauhassa, päivien saatossa. Esimerkiksi yhden illan ajaksi voi vaihtaa kissojen vessoja keskenään.

• Ensimmäiset näköhavainnot ovat turvallisia, jos kukaan kissa ei ole tähän mennessä vaikuttanut stressaantuneelta tai pitänyt pelokasta tai vihamielistä ääntä.

• Jos saatavilla on verkko- tai lasiovi, se on oiva, turvallinen tapa kissojen näköyhteyden luomiseen.

• Jos käytössä on vain normaali ovi, raota ovea hetkeksi niin, ettei ovesta pääse kulkemaan. Muista, että kissa on nestettä, ja se voi helposti livahtaa pieneltäkin tuntuvasta raosta. Pidennä oven raottamisaikaa vähitellen ja anna välissä aina aikaa sulattelulle. Muista, että vaikka oven toisella puolella olisi kissaystävällinen yksilö, joka haluaisi jo päästä leikkimään, oven toisella puolella oleva kissa ei välttämättä ymmärrä tätä, vaan pelkää toisen lähestymisyrityksiä. Pysy itse sillä puolen ovea, jossa on kissa, joka on enemmän tottunut sinuun. Jos molemmin puolin ovea kissat vaikuttavat olevan epäluuloisia läsnäolostasi, aseta ovelle painava tuki niin, että ovi jää vain 1-2cm auki, ja etteivät kissat saa avattua sitä enempää.

• Jos jommalla kummalla puolella ovea kissat ovat kissarakkaita, kujertelevia, kesyjä ja täysin käsiteltävissä, eivätkä ne kaihda kantokoppaa/kuljetushäkkiä, laita kissat koppaan/häkkiin ja avaa ovea enemmän. Näin arempi kissa uskaltaa tulla toisen reviirille enemmän tutkimaan paikkoja, eikä toisen kissan yli-innokkuus pääse ahdistamaan sitä. Jos onnistuu, kissojen tilat voi myös vaihtaa: uusi kissa pääsee muualle asuntoon, muut kissat pääsevät tutkimaan eristystilan hajuja.

• Leikitä kissoja niin, että niillä on näköyhteys toisiinsa. Eli leiki toisen kanssa niin, että toinen näkee leikkimisen.

• Vaikka arki näyttäisi sujuvan hyvin, eristä kuitenkin kissat vielä jonkin aikaa toisistaan yöksi ja aina, kun kukaan ihminen ei ole kotona. Näin kissojen käyttäytymistä on helpompi tarkkailla, ja tilanne on helpommin pelastettavissa, jos joku kissoista alkaa stressaantua tai jos kissoille tulee konflikti.

- Linda, Dewin tiedottaja