Kissanhiekka
On suositeltavaa käyttää kissanhiekkaa, johon kissa on tottunut, sillä äkillinen hiekanvaihdos saattaa aiheuttaa sen, että kissa tekee tarpeensa muualle. Jos hiekkatyyppi on kuitenkin syystä tai toisesta tarpeen vaihtaa, niin kissan voi totuttaa uuteen hiekkaan lisäämällä vähitellen uutta hiekkaa vanhaan.
Laita laatikkoon riittävä määrä hiekkaa. Määrä on riittävä, kun hiekkaa kaivellessaan kissa ei pääse tekemään tarpeitaan aivan laatikon pohjalle. Tällöin virtsa on myös helpompi saada siivottua, eikä haju pinty laatikon pohjaan.
 |
| Edesmennyt Nötkötti tarpeillaan avomallisessa hiekkalaatikossa. |
Kissanhiekoilla on erilaisia ominaisuuksia:
- paakkuuntuva tai paakkuuntumaton > paakkuuntuva on suositumpaa kuin paakkuuntumaton, sillä pissapaakku on helpompi siivota, ja hiekka pysyy pidempään puhtaana ja hajuttomana
- hienojakoinen mikrohiekka tai karkea hiekka > usein pienirakeinen hiekka on paakkuuntuvaa, kun taas karkea soramainen hiekka murtuu helpommin (kissat myös suosivat hienojakoista hiekkaa, koska se tuntuu usein mukavammalta tassuissa)
- hajustettu tai hajustamaton > hajustettu hiekka peittää hajuja ja pitää ympäristön raikkaana, mutta voi karkottaa kissan laatikolta tai aiheuttaa kissalle allergiaa
- hajunsitomis- ja imeytymiskyky vaihtelevat hiekoittain > hyvin imu- ja hajunsitomiskykyistä kissanhiekkaa ei tarvitse vaihtaa yhtä usein kuin huonompilaatuista hiekkaa
- pölyävyys > pölyävä kissanhiekka voi aiheuttaa hengitystieoireita niin kissalle kuin ihmisellekin
Perinteisen savihiekkapohjaisen kissanhiekan ohella markkinoilta löytyy myös kristallihiekkaa ja puupellettejä, jotka ovat molemmat kevyempää materiaalia kuin perinteinen kissanhiekka.
Kristallihiekka on erittäin imukykyinen sisältämänsä piidioksidin eli silikan vuoksi, ja siksi se sitoo hyvin hajuja. Silikan vuoksi kristallihiekka saa toisinaan myös nimen silikaattihiekka. Paakkuuntumattomassa silikaattihiekassa virtsa imeytyy silikaattirakeisiin, joten laatikosta poistetaan vain ulosteet, kunnes hiekka vaihdetaan kokonaan. Myös paakkuuntuvaa silikaattihiekkaa on saatavilla kaupoissa.
 |
| Kristalli- eli silikaattihiekkaa. |
Kristallihiekan lisäksi on puupohjaista kissanhiekkaa. Paakkuuntumattomat puupelletit hajoavat kastuessaan puruiksi, joten kristallihiekan tavoin laatikosta poistetaan vain ulosteet hiekan vaihtoon asti. Ulostetta lapioidessa tulee helposti purun lisäksi myös puupellettejä mukaan, joten turhaa hävikkiä tulee helposti. Toisaalta pelletit ja purut voi yleensä laittaa biojätteeseen tai kompostoida sen jälkeen, kun uloste on lapioitu joukosta pois. (Huom! Tarkista asuinalueesi jäteohjeet, koska kaikissa paikoissa puupohjaista kissanhiekkaa ei voi lajitella biojätteeseen!) Vaihtoehtoisesti puupelletit ja -purut voi polttaa tai laittaa energiajätteeseen. Paakkuuntuvaa puupohjaista hiekkaa käytettäessä hävikkiä ei tule, sillä pissapaakut saadaan helposti siivottua pois.
 |
| Puupellettejä. |
Kissan jätösten päivittäistä siivoamista varten kissanvessan lähettyvillä kannattaa olla jonkinlainen roska-astia. Tarkoitusta varten markkinoilla myydään kissanvessaroska-astioita, joissa on erityinen mekanismi, jolla on tarkoitus estää hajujen leviäminen muualle asuntoon. Lisäksi niissä saattaa olla pidike kissanhiekkalapiolle. Halutessaan voi käyttää kuitenkin mitä tahansa roska-astiaa, jonka voi sijoittaa hiekkalaatikon läheisyyteen.
Hiekkalaatikot
Hiekkalaatikoita tulisi olla yhtä monta kuin taloudessa on kissoja, ja sen lisäksi vielä yksi ylimääräinen hiekkalaatikko. Näin jokainen kissa saa oman vessarauhan.
Hiekkalaatikot kannattaa valita omien kissojen mieltymysten mukaan, mutta lisäksi on hyvä ottaa huomioon seuraavat seikat:
- hiekkalaatikon malli: avoin tai suljettu > jos kissan mieltymyksestä ei ole etukäteen tietoa, niin kannattaa valita avovessa, sillä se yleensä miellyttää kissoja enemmän kuin suljettu kopallinen tai päältä kuljettava vessa (sisäänkäynti yläkautta)
- hiekkalaatikon koko > vähintään 1,5 kertaa kissan pituus nenästä hännäntyveen (liian pieni laatikko on kissoille epämukava käyttää)
- hiekkalaatikon syvyys > korkeat laidat auttavat pitämään hiekan laatikon sisäpuolella, vaikka siellä käyvä kissa olisikin innokas kaivelemaan (mikäli wc:seen tai kylpyhuoneeseen ei mahdu kovin suurta hiekkalaatikkoa, sijoita isot kissanvessat toiseen huoneeseen)
Jos käytät paakkuuntumatonta puupohjaista kissanhiekkaa, kannattaa hankkia kissanhiekkalaatikko, jonka pohjassa on ritilä, jonka kautta puru siivilöityy alemmalle tasolle, josta se on sitten helpompi poistaa.
 |
| Päältä kuljettava vessa. |
Markkinoilta löytyy lisäksi itsepuhdistuvia kissanvessoja, jotka helpottavat kiireistä arkea, koska niitä ei tarvitse siivota samalla tavalla kuin perinteisiä kissanvessoja. Mallista riippuen vessaan vaihdetaan kuitenkin säännöllisesti kissanvessan suojapussi ja suodatin. Itsepuhdistuviin kissanvessoihin sopii paakkuntuva hiekka, sillä ne toimivat usein mekanismilla, jossa paakut erotellaan jätesäiliöön siivilöimällä hiekka ritilän lävitse. Jotkut itsepuhdistuvista vessoista toimivat vivusta kääntämällä, kun taas jotkut ovat vielä automaattisempia ja siivoavat itsekseen kissan poistuttua vessasta. Automaattiset itsepuhdistavat kissanvessat havaitsevat painosensorien ja infrapunatunnistimien avulla, milloin kissa lähtee vessasta ja siivoavat vessan vasta sitten.
 |
| Hiekat jäävät kopallisen vessan edustalla olevaan mattoon, minkä ansiosta ne eivät kulkeudu muualle asuntoon. Maton tilalle voi laittaa myös esim. kurakaukolan, missä on matalat laidat. |
Itse hiekkalaatikon lisäksi tarvitaan myös:
- kissanhiekkalapio (ellet hanki itsepuhdistuvaa mallia) > hiekkalaatikko siivotaan jätöksistä vähintään kerran päivässä (Huom! Liian harvoin siivottu laatikko aiheuttaa helposti sen, että kissa alkaa vältellä tarpeiden tekemistä laatikkoon!)
- kissanhiekkamatto > kissanvessan edustalle voi halutessaan laittaa lemmikkieläinkaupoista saatavan kissanvessan edusmaton, kylpyhuone- tai ovimaton tai oikeastaan minkä tahansa sopivan kokoisen maton tai vaikka kurakaukalon estämään hiekan kulkeutumista muualle asuntoon
- kloriittia, etikkaa ja pissanpesuainetta > kissanvessan ja mahdollisten ohipissojen pesua varten (ks. ohjeet Dewin somepostaus Ohipissaileeko kissasi, etkä tiedä millä tai miten siivota sotku?)
 |
| Grannen Happy tutkii päältä kuljettavaa vessaa. |
Kissanvessan pesuohje:
Pese kissanvessa 2–4 viikon välein miedolla yleispesuaineella ja kuumalla vedellä. Hiekkalaatikko on pestävä ja hiekat vaihdettava säännöllisesti, sillä kissat pitävät siisteydestä eivätkä mielellään käy likaisessa vessassa.
Pesun jälkeen desinfioi hiekkalaatikko kloriitilla. Vaihtoehtoisesti voit suoraan pestä kissanvessan pelkällä kloriitilla. Huom! Käytä kloriitin kanssa vain haaleaa/viileää vettä, sillä kuuman veden kanssa kloriitti muodostaa höyryä, jota on vaarallista hengittää!
Muista huomioida myös hiekkalaatikon sijainti, sillä kissa tarvitsee tarpeidentekopaikakseen rauhallisen ja turvallisen paikan. Kissanvessoja kannattaa sijoittaa eri huoneisiinkin, koska kissan lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu tehdä tarpeet useampaan eri paikkaan. Kissanvessaa ei kannata sijoittaa ihmisen kulkuväylille, ikkunan eteen, oven suuhun tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa kissa voi tulla häirityksi tai tuntea olonsa turvattomaksi. Muutoin kissa saattaa alkaa käydä tarpeillaan muualla kuin hiekkalaatikolla.
Jos kissalla ilmenee sisäsiisteysongelmia, tutustu postaukseen kissojen virtsatieongelmista.
Lähteet:
Dewin sijaiskotiopas: Kissanvessa (Koonnut Linda Elmroos, Dewi ry:n aktiivi)
Ylikorpi, Päivi: Kissanhoidon käsikirja – kissan käyttäytyminen, käsittely, perushoito ja ruokinta
Kissansilmin: Hiekkalaatikkoasiaa
Lemmikille: Itsepuhdistuva kissanvessa
Litterlocker: Litter cleaning made easy
Peten koiratarvike: Hiekkalaatikot ja vessat
PrimaCAT: Löydä paras kissanhiekka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti